HSS:n optijoukkue Cadízissa 31.12.2022-4.1.2023
Saavuimme Puerto Sherryyn torstaina 29. joulukuuta. Satamassa sijaitseva hotellimme oli vielä aivan tyhjä. Aamupalallakin vallitsi aavemainen hiljaisuus.
Lähdimme seuraavana päivänä retkelle Cadizin keskustaan, jonne oli yllättävän pitkä matka. Kun saavuimme Cadiziin meillä oli kauhea nälkä etsimme ravintolaa tovin, kunnes löysimme italialaisen ravintolan, josta sai pizzaa, pastaa yms. Ruokailun jälkeen lähdimme katsomaan Cadizin keskustan nähtävyyksiä katedraalia ja muutamaa isoa linnaa Cadizin edustalla. Linnoitukset olivat hienoja, mutta emme ehtineet katsomaan niitä kauhean pitkään, koska olimme varanneet ravintolan illaksi. Cadiz on muuten läntisen Euroopan vanhin nykyisin vielä olemassa oleva kaupunki.
Uudenvuoden aattona menimme ensimmäistä kertaa kisasatamaan, jossa ja täysi traileri ja osa kavereista jo odottivat. Oli hauska nähdä kavereita. Osaa heistä ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn. Saimme jollat alas trailerista ja ribin vesille odottamaan seuraavan päivän treenejä.
Puero Sherryn jollasatama oli todella suuri. Yhtenäinen slipi oli yli sata metriä pitkä.
Illalla pidimme joukkueemme majapaikassa uudenvuoden juhlat. Myös osa vanhemmista osallistui juhliin. Heli, Jaana ja Pablo laittoivat meille juhla-aterian.
Seuraavana päivänä lähdimme vesille treenaamaan. Pablo opetti meille, miten virtaukset tulee ottaa huomioon radalla ja purjehduksessa muutenkin.
Treenasimme osan päivää yhdessä portugalilaisten ja espanjalaisten kanssa. Tuuli oli kohtuullisen kevyt, mutta purjehtiminen onnistui silti. Atlantin pitkän aallot olivat hyvin erilaisia, kuin lyhyet ja terävät aallot Suomessa. Myös kahden metrin vuorovesi oli uusi kokemus.
Ensimmäisenä kisapäivänä oli vain yksi lähtö heikon ja kääntyilevän tuulen takia.
Toisen kisapäivän aamuna satoi edelleen pitkin yötä jylisseen ukkosen jälkeen. Oli epävarmaa, pääsisimmekö ollenkaan kisaamaan. Sää kuitenkin selkeni ja pääsimme vesille. Pitkin päivää saimme kunnon sadekuuroja niskaamme, mutta se ei haitannut purjehdusta.
Kolmantena kisapäivänä lähdöt siirtyivat heikon tuulen takia. Lopulta saimme kuitenkin purjehdittua kaksi lähtöä.
Tultuamme rantaan ryhdyimme heti pakkaamaan traileria, jotta Pablo pääsisi lähtemään heti seuraavana aamuna kohti Torreviejaa.
Jokaisen purjehduspäivän jälkeen Pablo piti meille oppitunnin majapaikassa.
Viimeisen kisapäivän iltana menimme koko porukka argentiinalaiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli todella hyvää. Aikuiset jäivät vielä vähäksi aikaa viettämään iltaa meidän karattua aivan lähellä olleelle majapaikalle.
Kävimme seuraavana päivänä vielä Sevillassa, joka sekin oli todella hieno kaupunki.
Tästäkin purjehdusreissusta jäi hyvät muistot ja odotan jo innolla seuraavaa matkaa.
Kirjoittaja: Emilia Seeck
