La Ruta de la Sal 2018

Kilpailu on Ibizan suurin purjehdustapahtuma. Kisaan osallistuu noin 200 venettä joista suurin osa lähtee Deniasta ja Barcelonasta, kymmeniä veneitä lähtee myös Mallorcalta. Kaikilla on sama maali St. Antoni de Portmanyn edustalla Ibizalla. 

Superyellow Sailing Team: Seppo Sjöroos, Anna Ahlholm, Kim Jääskeläinen, Arto Rusanen, Oskari Alho, Rosa Lindqvist, Erik Malmberg, Michael Backlund ja Jesse Kairama.

Miehistö oli aika tarkkaan 50/50 HSS/TPS

Reitti: Denia – Formentera – Illa De Tagomago – St. Antoni De Portmany, Ibiza. n.120 nm

Veneenä Superyellow Sailing Teamillä oli DK 46

Purjehduskausi avattu Espanjassa Pääsiäisenä 2018. Vene saatiin Denian laiturissa valmiiksi kisaa varten vuorokautta ennen starttia joten harjoitteluun jäi aikaa vain muutamia tunteja. Aikataulussa oltiin hieman myöhässä mutta toisaalta oli niin kevyttuulinen päivä että harjoittelu olisi jäänyt vähälle joka tapauksessa. Osa miehistöstä oli purjehtinut yhdessä ennenkin ja positiot löytyi tältä pohjalta. El Patronin hommaa ja taktiikkaa hoiti Seppo, Vahtipäällikkönä ja ison trimmissä Kim, Ruorimiehenä Rosa, Jib- ja spinnutrimmissä Arto, Pianolla Anna, Jibin trimmissä Erik, Mastolla/pianolla Michael sekä keulassa Oskari ja Jesse.

Kisaan oli luvattu kevyttä etelänpuoleista tuulta alkuun ja loppuun myrskylukemiin nousevaa luoteistuulta. Deniasta starttasi 96 venettä. Moni keskeytti kovan kelin takia.

Kuva: Arto Rusanen

Startissa tuuli loppui lähes kokonaan ja matkaan pääsy kesti harmillisen pitkään, toisin sanoen otimme todella huonon startin. Onneksi kevyt merituulen vire nousi ja pääsimme kohti Ibizaa X-65 Pelotari Projectin vanavedessä. Alun kryssi muuttui avotuuleksi ja X-65 meni slöörillä menojaan. Denian ja Formenteran puolessa välissä vaihdettiin kevyt jibi keskituulen jibiin. DK kulki hienosti ja esimerkiksi Swan 75  tuli ohi vasta 70nm avotuulilegin lopussa.

Kuva: Michael Backlund

Formenteran Kaakkoiskärjestä alkoi myötätuulilegi Illa De Tagomagolle, jossa pääsimme taas genaakkerilla ajaneen Swan 75:sen ohi. Tuuli nousi parhaimmillaan puuskissa 15 solmuun ja tällä legillä tehtiin kisan tähänastinen vauhtiennätys, 12 solmua. Illa Tagomagon sivuutuksen jälkeen otettiin spinnu alas, päästettiin DK:n kolmimetrinen köli hommiin ja alkoi kryssi kohti maalia. Tässä vaiheessa tuuli alkoi jo nousta ja aallokko oli kasvanut parimetriseksi. Vene kulki kuitenkin edelleen hienosti, purjeenvaihtoa valmisteltiin mutta sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä. Ibizan jyrkät rantakalliot pyörittivät tuulta ja välillä se aiheutti hämmennystä. Ensi kerralla sekin tiedetään ja osataan käyttää hyödyksi. Maaliviiva ylitettiin auringonnousun aikoihin ja samalla tehtiin meidän kisan vauhtiennätys noin 18 solmua.

Kuva: Michael Backlund

Tuloksissa tulimme oman luokkamme 3. sijalle sekä kokonaiskilpailussa 10. sijalle. 2. sija oli vajaan viiden minuutin päässä ja saapumisjuomien poksauttamisen yhteydessä miehistö totesi että tuo olisi ollut mahdollista kuroa kiinni 17,5h purjehduksen aikana. Jotain jäi hampaankoloon ja hyvä niin, ensi kerralla haetaan voittoa.

Palkintojenjako sekä iltajuhlat oli hienosti järjestetty. Ruokaa ja juomaa oli tarjolla Es Nautic Clubilla ja ravintola olikin terasseja myöten täynnä kun 1160 henkeä parin sadan osallistujaveneen miehistöistä juhlivat kilpailua sekä purjehduskauden aloitusta. Oli hauskaa tehdä uusia tuttavuuksia sekä jutella miten muiden purjehdukset olivat menneet.

 

Kaiken kaikkiaan hieno kilpailu ja toivottavasti päästään ensi vuonna uudestaan. Formenteran ja Ibizan jylhien rantojen ja majakoiden katselu kuunvalossa laidalla hengatessa on hieno kokemus.  DK takaisin kotisatamassaan Valenciassa. Kiitokset järjestäville seuroille!

 

Teksti: Seppo Sjöroos